Lintupaikkoja

Päivitetty 26.04.2017

 

Merenkurkun linturetkikohdeopas

Merenkurkun linturetkikohteet (58 Mt, sisältää myös Keski-Pohjanmaan ja Suupohjan alueen kohteita)

(Huom! Perinteinen muutonseurantapaikka Klobbskatin niemenkärki Mustasaaressa ei ole enää käytettävissä lintuharrastustoimintaan Mustasaaren kunnan myytyä virkistysalueen yksityisomistukseen vuonna 2016.)

 

Lintutornit

Vöyri

Ånäs

Hoppamäki

 

Mustasaari

Karikaberget

Svedjehamn

Söderfjärden (pumppuasema)

 

Vaasa

Ryövärinkari

Tuovilanjokisuu

Öjberget

Söderfjärden Kts. myös Söderfjärdenin liikkumisohjeet

 

Maalahti

Fäliskäret

Storskäret

Åminne

Gålören

Nojärvträsket

 

Laihia

Levaneva

Rajavuori

Allinen

 

Korsnäs

Harvungön

 

Lintuasemat

Norrskär

Valassaaret

 

Perinteisimpiä muutonseurantapaikkoja

Suvilahden entinen kaatopaikka

Södra björkön

 

Östra Norrskär, Mustasaari. Kuva: Aarne Lahti.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vanhoja ohjeita alla. Sivut vaatis vielä aika paljon muokkausta…

Merenkurkun lintupaikkoja 

Päivitetty 10.04.2011

 

Söderfjärdenin pellot (Vaasa- Mustasaari)

Etenkin kurjistaan tunnettu Söderfjärden on meteorin aikaansaama lähes ympyrän muotoinen kraateri, halkaisijaltaan 5-6 kilometriä. Vielä sata vuotta sitten merenlahtena ollut alue on nykyään tehoviljeltyä peltoa. Kylän uusjaon seurauksena on Vaasan puoliskolta suurimmalta osin hävitetty ladot; Mustasaaren puolella on vielä rippeitä ”latomerestä”.

Pelloilla lepäilee syksyisin suuret määrät kurkia, joita alkaa kerääntyä elokuun alusta lähtien määrien ollessa suurimmillaan (viime vuosina 3000-4000 yksilöä) syyskuun lopulla ja lokakuun alkupuolella. Söderfjärdenin sijasta kurjet yöpyvät aina saaristossa parinkymmenen kilometrin päässä lännessä. Mahtavien äänekkäiden parvien ilta- ja aamulentojen seuraaminen on vaikuttava luonnonnäytelmä.

Alkukeväällä voi lakeudella havaita tuhansia pulmusia. Tulvakeväinä (joita nykyään esiintyy valitettavan harvoin) ruokailee alueella runsaasti joutsenia, hanhia ja sorsia. Söderfjärdenin Vaasan puoleiset keski- ja pohjoisosat on Lapin tuntureiden eteläpuolella ehkä varmin paikka Suomessa onnistua näkemään keräkurmitsoja, joita on toukokuun viimeisellä viikolla ruokaillut mulloksilla jopa kymmenittäin.

Söderfjärden on parhaimmillaan roudan sulaessa huhtikuussa ja viljan puintiaikana syyskuussa, jolloin lintulajisto on monipuolisimmillaan. Keskikesän öinä kuullaan toisinaan harvinaisen viiriäisen huutelua. Talvella alueella liikkuu mm. teeriä, korppeja ja peltopyitä – joskus havaitaan pulmusia tai jopa tunturipöllö.

Harvinaisimpia Söderfjärdenillä havaittuja lajeja ovat olleet neitokurki, idänturturikyyhky, ruostesorsa, lyhytvarvaskiuru, mustapäätasku ja punajalkahaukka. Kesäaikana on muutaman kerran havaittu mustaotsalepinkäinen.

Söderfjärden on GT-tiekartalla Vaasan eteläpuolella Sundomin ja Sulvan kylien välissä oleva peltoaukea. Yleiset tiet kiertävät alueen reunoilla. Länsiosien (Vaasan puolella) poikki kulkee yksityisteitä, joille liikennemerkein on osoitettu moottoriajoneuvoja koskeva läpiajokielto. Peltoalueen ainoa lintutorni sijaitsee linnustollisesti valitettavasti hieman syrjässä Mustasaaren puolella. Tornille on opastettu polku Sulvalta Stundarsin museoalueelta.

 

Sundominlahti (Mustasaari- Vaasa)

Reheväkasvustoinen merenlahti Vaasan kaupungin kupeessa. Tehdyn tutkimuksen (Pahtamaa ym. 1989) perusteella on Sundominlahti sekä muutonaikaisena levähdysalueena että pesimälinnustoltaan kansainvälisesti arvokas lintuvesi.

Sundominlahti on parhaimmillaan keväällä jäiden lähdettyä huhti-toukokuussa, jolloin erityisesti lahden eteläosissa lepäilee runsaasti taveja, haapanoita, sinisorsia, jouhisorsia ja tukkasotkia sekä parhaimmillaan lähes tuhat laulujoutsenta ja satoja metsä- ja merihanhia.

Harvalukuisista lajeista lahdella pesii ruskosuohaukka, pikkulokki ja rytikerttunen. Mahdollisesti myös harmaasorsa pesii toisinaan, sillä viime vuosina lajia on säännöllisesti havaittu loppukeväällä. Loppukesään mennessä kortteikko ja ruovikko peittää tehokkaasti näkyvyyttä lahdelle vaikeuttaen huomattavasti lintujen löytämistä. Vesilintujen metsästys ajaa elokuun lopulla lahdella lymyilevät tuhannet vesilinnut muihin maisemiin; syys-lokakuussa on Sundominlahti kevääseen verrattuna varsin hiljainen.

Paras ja helppopääsyinen paikka joutsenten ja muiden vesilintujen havainnointiin on Munsmon satama lahden etelärannalla: Sulvan pohjoispuolelta tieltä no 6741 tienviitta ”Munsmo hamn” – aja tien päähän asti rantaan – kävele tarvittaessa oikealle rannan tuntumassa kulkevaa polkua (n. 200m) niemen kärkeen.

Sundominlahden itäpohjukassa Vaasan puolella on parimetrinen lintuhavaintolava, jonne löydät seuraavasti: Vaasan puhelinluettelon (v. 2001) kartta sivut 66-67, ruutu M10 – aja Hevossaarentietä kunnes opaste oikealle pikkutielle – ajetaan n.500m entisen ampumaradan luo josta jyrkästi oikealle – jatketaan 1,2 km kunnes lahti näkyy – jätä kulkuneuvo rannan levennykselle ja kävele rantapengertä myöten 350 metriä.

 

Suvilahden kaatopaikka (Vaasa)

Vuodesta 1999 suljettuna olleella kaatopaikalla suoritetaan parhaillaan maisemointitöitä, joihin kuuluu rikkaruohostoissa ja avoimilla täytemailla viihtyvien lintujen kannalta epäsuotuista maantäyttöä ja puiden istuttamista. Kaatopaikan päältä on edelleen hyvä näkyvyys etelän suuntaan Sundominlahdelle, lisäksi alueen reunoilla on vielä rikkaruohostojen rippeitä ja korkeimmalla kohdalla on pieni lieteallas. Siten paikalla kannattaa toistaiseksi retkeillä.

Lumesta varhain keväällä vapautuvat kaatopaikan etelärinteet houkuttelevat kiuruja, kottaraisia, hemppoja ja pulmusia. Alkukeväällä nähdään alueella säännöllisesti harvinaisia vuorihemppoja. Tiklejä, urpiaisia ja pikkuvarpusia ruokailee ruderaateissa kaikkina vuodenaikoina.

Joutsenten ja hanhien kevätmuuton seuraamiseen on kaatopaikka sijainniltaan varsin hyvä, sillä Sundominlahdelta muuttoaan jatkavat linnut sivuuttavat alueen läheltä.

Kaatopaikka sijaitsee Vaasasta 5 km itään, moottoritien eteläpuolella. Ajetaan Suvilahden ostoskeskuksen kohdalta Rinnakkaistietä 1,5 km itään ja käännytään oikealle Lekatielle. Vaasan puhelinluettelon (v.2001) kartta, sivu 66.

 

Raippaluodon salmi (Mustasaari)

Perämereltä saapuvat, heinäkuun alusta alkaen syysmuuttavat vesilinnut ja kahlaajat seuraavat usein tätä pohjois-eteläsuuntaisena johtolinjana toimivaa salmea, joka on kapeimmillaan Raippaluodon sillan kohdalla.

Vesilintujen ja kahlaajien syysmuuttoa voi seurata sillan länsipään Merilintu-kahvilan aallonmurtajalta taikka ns. vanhan lauttarannan niemestä (Dömmerskat), jonne pääsee seuraavasti: edellä mainitun kahvilan tieliittymän kohdalta jatketaan Raippaluodon suuntaan 150 metriä, käännytään oikealle pikkutielle jota ajetaan n. 500m, T-risteyksestä oikealle kunnes tullaan 500m päässä rantaan; kävellään vasemmalle n. 50m niemen kärkeen. Hyvä tarkkailupaikka on myös sillan itäpäässä, Vaasasta tultaessa juuri ennen siltaa oikealla oleva venesatama: mukavuudenhaluiselle retkeilijälle tarjoaa sataman huoltorakennus mainion tuulensuojan.

Maalintujen näkyvän muuton kannalta ”salmi” toimii jonkin asteisena johtolinjana. Hyviä muuttoaamuja on noteerattu vaeltajista käpytikalla ja taviokuurnalla. Keväisin Merenkurkun kautta Ruotsiin muuttavia kurkia ja piekanoita voi kohtuullisesti nähdä Raippaluodon salmestakin, piekanat menevät kuitenkin selkeästi keskitetymmin Klubbskatista (esitelty toisaalla).

Muuttoa voi tarkkailla myös Raippaluodon sillalta, josta on esteetön näkyvyys – haittapuolina ovat havainnointia häiritsevä liikenne, tuulelle alttius ja havaintopaikan korkeus (jolloin meren pinnan tuntumassa muuttavia lintuja on vaikea löytää).

Raippaluodon silta sijaitsee Vaasasta n. 16 km Alskatintietä (no 724) pohjoiseen.

 

Öskatan (Vaasa)

Öskatan on lähes kilometrin pituinen ja 200-400 m leveä mereen v. 1980 pengerretty ruoppauslieteallas. Alati ruovikoituvan altaan länsipään avoimilla lietteillä lepäilee muuttoaikoina runsaasti kahlaajia.

Heinä-elokuussa altaalla nähdään säännöllisesti mm. pikkulokkeja, räyskiä, ristisorsia ja harmaahaikaroita. Öskatan on lähistöllä pesivien nuolihaukan ja ruskosuohaukan saalistusmaastoa. Ruovikoissa havaitaan ajoittain viiksitimaleita. Lähiluodoilla pesii kanadanhanhi. Harvinaisimpia altaalla havaittuja lajeja ovat valkoperäsirri, tundravikla, alaskansirri, isovesipääsky ja avosetti.

Ajo-ohje: Vaasasta Sundomin suuntaan n. 6,5 km. Juuri ennen tuulimyllyä oikealle Laajasuontielle, jota ajetaan 4,5 km päättyen niemen kärkeen. Heti kapean puusillan takana on allas, joka on kierrettävissä ympäri reunapenkerettä myöten. Taulun mukaisesti pengerteillä autolla ajaminen tapahtuu omalla vastuulla. Autolla pääsee joko pohjois- tai eteläpengertä 600-700 metriä, minkä jälkeen kävellään 100-200m kunnes lietealue näkyy.

Vassorfjärden (Mustasaari)

Vassorfjärden on matala Kyrönjoen suistoalueen merenlahti. Lahden pohjoisrannalla aivan jokisuulla on laaja ruovikkoalue, jossa pesii suuri naurulokkikolonia sekä runsaasti silkkiuikkuja, sotkia ja nokikanoja. Myös mm. ruskosuohaukka pesii alueella.

Niitty- ja lieterantaisessa lahden eteläosassa kasvaa ruovikon sijasta pääosin kaislaa. Eteläosa on kahlaajien ja sorsalintujen merkittävä muutonaikainen levähdysalue, jossa pesii pieni pikkulokkikolonia. Myös laulujoutsen on pesinyt viime vuosina.

Harvinaisimpia Vassorilla havaittuja lajeja ovat olleet aropääskykahlaaja, avosetti, valkosiipitiira, kilju- kotka ja niittysuohaukka.

Ajo-ohje: Valtatie 8:aa Vaasasta Kokkolan suuntaan 22 km. Aivan valtatien vieressä olevalle lahden eteläpohjukalle näkee paikoitusalueen kahvilan takana olevalta lintutornilta sekä tien penkereeltä muutama sata metriä parkkialueelta koilliseen.

Ånäs/ Kimojokisuu (Oravainen)

Matalaan Oravaisfjärdeniin laskevalla Kimojoen suulla on avointa niittyä, ruovikoita ja toisinaan laajahkoja lietteitä.

Muuttoaikoina jokisuulla levähtää sorsia, lokkeja, kahlaajia – jonkin verran myös joutsenia. Syksyllä Oravaisfjärdenin itäranta toimii hyvänä muuton johtolinjana varpuslinnuilla; peippojen, kirvisten ja rastaiden muuttovirta soljuu usein näyttävästi Ånäsin yli etelään.

Ajo-ohje: Oravaisten keskustasta päätietä n. 2,5 km pohjoiseen, jossa pieni tienviitta ”Lintutorni” vasemmalle. Ajetaan n. 500m tien päähän, josta kävellen jokivartta polkua pitkin pari sataa metriä. Oravaisnejdens naturvetarklubb- yhdistyksen ylläpitämästä lintutornista hallitsee alueen kohtalaisesti.

 

/TLa

Vaasan lintupaikkoja

Mustasaaren Björköbyn Svedjehamnissa näkötorni