Svedjehamn (retkikohde)

Kohteen kuvaus: Svedjehamn on kalasatama, jonka maisemaa hallitsevat pyykkilautaa muistuttavat De Geer-moreenimuodostelmat. Alueen monimuotoinen luonto muuttuu jatkuvasti maan kohoamisen seurauksena, muodostaen runsaasti erilaisia kosteikkoja, kuten fladoja, kluuvijärviä, lampia ja soita. Merenkurkun isoin ja hienoin näkötorni (Saltkaret) sijaitsee täällä meren ja Bodvattnetin välisellä kannaksella. Suosittu turistikohde. Koko päivän tarkkailulla pitäisi tornista ja sen läheisyydestä löytyä ainakin lintujen muuttoaikaan noin sata lajia.

Svedjehamnin kupeessa olevan Bodvattnetin ympäri kiertää 3,8 km pitkä luontopolku (Bodvattnet runt). Svedjehamnista Panikeen kulkee myös 12 km pitkä vaellusreitti, jonka varrella on kaksi veneellä ylitettävää salmea.

Svedjehamnin satamasta lähtee koillisen suuntaan hiekkatie kohti Vikarskatin kalasatamaa. Tie haarautuu melko pian kahteen suuntaan, joista vasemman puoleisen valitsemalla ja tien päähän ajamalla pääset uimarannalle. Uimaranta on havaittu hyväksi linturetkikohteeksi etenkin joulukuussa, jolloin satama on todennäköisimmin jo jäätynyt, mutta ulompana on vielä avointa.

Ajo-ohjeet: Vaasasta lähdettäessä aja Alskatintietä (724) Raippaluotoon noin 20 km, jonka jälkeen jatkat Raippaluodon kylältä edelleen Björköntien (7240) päähän. Tie päättyy Svedjehamnin kalasatamaan, jossa on venevajojen takana isohko parkkialue. Parkkialueelta on opasteet luontopoluille ja lintutornille.

Palvelut: Nuotiopaikka, luontopolku, vaellusreitti, lintutorni, uimaranta, vierasvenesatama, veneenlaskupaikka, kahvila ja näyttely. Kauppa ja muita peruspalveluita löytyy Björkön ja Raippaluodon kylistä.

Paras aika retkeillä: Hyvä retkikohde lähes ympäri vuoden. Meren jäädyttyä kuitenkin melko hiljaista etenkin tammi-maaliskuussa. Yksilö ja lajimäärät ovat runsaimmillaan kevätmuuton ja pesintöjen aikaan huhti-kesäkuussa.

Pesimälajisto: Pesimälajisto koostuu yli sadasta eri lintulajista. Edustettuna on monimuotoinen joukko sisä- ja ulkosaariston sekä lehti ja sekametsien lintulajeja. Erityisesti vesilintujen lajikirjoa pääsee hienosti tarkkailemaan uudesta näkötornista. Erikoisimpia ja samalla harvinaisimpia lähiseudun pesimälajeja ovat mm. harmaasorsa, merikotka ja valkoselkätikka. Alueelta löytää varsin helposti kaikki tavallisimmat Suomessa pesivät lokki- ja tiiralajit. Vesilinnuista tukkasotka, isokoskelo, silkkiuikku ja sinisorsa ovat yleisimmästä päästä. Myös lapasorsa ja pilkkasiipi havaitaan useimmiten. Saariston kahlaajalinnuista punajalkaviklo ja meriharakka ovat sekä näkyvimpiä, että kuuluvimpia. Varpuslinnuista peippo ja pajulintu ovat metsien yleisimmät pesimälajit. Kuitenkin tavallisimpina rantojen asukkaina voisi karummilla alueilla mainita viihtyvän etenkin västäräkin ja rehevimmillä paikoilla pajusirkun. Pesimälajistosta tarkempaa tietoa Suomen kolmannesta lintuatlaksesta.

Muuton aikainen linnusto: Svedjehamnissa nähdään muuttoaikoina erityisen monipuolista lintulajistoa mikä käy ilmi myös BirdLife Suomen vuosittain järjestämän Tornien taisto lintujentarkkailukilpailun muodossa, sillä tuloksissa ylletään valtakunnallisesti aivan kärki kymmenikköön. Toukokuun alkupäivinä voi Saltkaretin näkötornista havaita jopa sata eri lintulajia. Kuitenkin yksilömäärissä jäädään monen lajin kohdalla usein varsin vaatimattomiin lukuihin, sillä muuttoreitit ovat jakaantuneet jo Merenkurkun eteläosassa varsin leveäksi viuhkaksi. Maininnan arvoisia sesonkeja ovat etenkin huhtikuun puolenvälin tienoilla huipussaan oleva piekanojen kevätmuutto. Niiden muuttoreitti kulkee pääsääntöisesti tornin länsipuolitse Merenkurkun kapeimmasta kohdan yli Ruotsin puolelle. Samoihin aikoihin muuttaa runsaasti myös mm. naurulokkeja, sepelkyyhkyjä, töyhtöhyyppiä, räkättirastaita, kulorastaita ja peippoja.

Karttalinkki kohteeseen.

DeGeer-moreeneja Svedjehamnin näkötornista nähtynä. Kuva: Jouni Kannonlahti
DeGeer-moreeneja Svedjehamnin näkötornista nähtynä. Kuva: Jouni Kannonlahti

 

Bodvattnetin aluetta muistonmerkin läheltä katsottuna. Kuva: Jouni Kannonlahti
Bodvattnetin aluetta muistonmerkin läheltä katsottuna. Kuva: Jouni Kannonlahti