Norrskärin lintuhavaintoasema

Päivitetty 29.1.2024

Dronekuva saaresta lokakuussa 2020. Kuva: Mika Bruun
Dronekuva saaresta lokakuussa 2020. Kuva: Mika Bruun

Kohteen esittely

Västra Norrskär on Norrskärin saariryhmän toiseksi suurin saari. Saarella on vuonna 1846 tiilistä ja kivistä rakennettu 21 metriä korkea majakka. Majakka on automatisoitu vuonna 1987 ja se on nykyisin yksi Suomen valovoimaisimmista majakoista. Saarella on toiminut luotsiasema vuosina 1921–1970. Saari on ympäristöltään varsin monipuolinen. Se on enimmäkseen avointa varvikkokangasta, jonka alla kumpuilevat monenlaiset sora-, kivi- ja kalliomuodostelmat. Puustoa on vain pari pienialaista lepikkoa saaren rannoilla. Pienessä lampareessa uiskentelee kesäisin vesilintu- ja lokkipoikueita. Rannoille huuhtoutuneiden levien ansiosta rantaniityt ovat saaneet ravinteikkaan kasvualustan. Lähinnä saaren pohjoisrannalle sijoittuva erittäin rehevä rantaniitty ja sen lomaan jäävät lampareet ovat erityisesti kahlaajalintujen suosimia levähdyspaikkoja. Suurin osa Norrskärin saariryhmän rakennuksista on sijoitettu juuri Västra Norrskärin itärannalle sekä majakan läheisyyteen. Osa rakennuksista on nykyisin valtion omistuksessa, mutta loput ovat yksityisiä mökkejä ja kalamajoja.

Västra Norrskärin majakka. Kuva: Jouni Kannonlahti.
Västra Norrskärin majakka. Kuva: Jouni Kannonlahti.

Västra Norrskärillä on tavattu pesivänä ainakin 50 eri lintulajia, ollen pääsääntöisesti tyypillistä ulkosaariston pesimälajistoa, kuten lapintiiroja, kalalokkeja, harmaalokkeja, riskilöitä, merikihuja, karikukkoja, tukkasotkia, haahkoja, sekä luoto- ja niittykirvisiä, jne. Erikoisimpina pesimälajeina mainittakoon ristisorsa ja törmäpääsky. Hyvinä myyrävuosina saarella pesii myös petolintuja kuten suopöllö ja tuulihaukka. Östra Norrskärillä puolestaan pesii noin 60 lajia. Alueen pesimälajistosta löytyy tarkempaa tietoa Suomen kolmannesta lintuatlaksesta: http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/ruutu/703:317 ja http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/ruutu/703:318

Majakkasaarta hieman idempänä on Östra Norrskär, joka on Norrskärin saariryhmän suurin saari. Sen enimmäkseen avoimen varvikkokankaan alla kumpuilevat monenlaiset sora-, kivi- ja kalliomuodostelmat. Rannoille huuhtoutuneiden levien ansiosta rantaniityt ovat saaneet ravinteikkaan kasvualustan. Lähinnä saaren pohjoisrannalle sijoittuva erittäin rehevä rantaniitty ja sen lomaan jäävät lampareet ovat erityisesti kahlaajalintujen suosimia levähdyspaikkoja. Saaren etelä-rannalla kasvaa tiheä kitukasvuinen metsikkö, jonka kätköistä on vuosien saatossa löydetty monia harvinaisia lintulajeja. Saarella on vain muutama vanha yksityinen kalakämppä ja rannat ovat kauttaaltaan varsin matalia, mikä vaikeuttaa oleellisesti rantautumista. Saaren itäkärjessä on vilkkumajakka.

Norrskärin saariryhmän alueella on vuosien saatossa havaittu ainakin 271 eri lintulajia! Alueelle kertyy muuttoaikoina huomattavia määriä lintuja, etenkin lokkeja, kahlaajia ja sorsalintuja, mutta siitä huolimatta näkyvän massamuuton näkeminen tällä alueella on harvinaista. Tämä johtuu siitä, että Merenkurkun poikki kulkeva muuttoreitti kulkee osapuilleen Vaasa-Uumaja suuntaisesti Raippaluodon yli, kun taas Pohjanlahden suuntaisesti kulkeva muuttoreitti seurailee rannikkoa. Näin ollen Norrskärin saariryhmä jää hieman sivuun selkeimmiltä muuttoreiteiltä. Norrskär on kuitenkin yksi Suomen legendaarisimmista paikoista harvinaisten lintulajien löytymisen suhteen.

Västra Norrskärin kartta. Piirtänyt: Kuvittaja Anna Tiitola
Västra Norrskärin kartta. Piirtänyt: Kuvittaja Anna Tiitola

 

Lintuhavaintoasema

Vuodesta 2012 alkaen on Metsähallituksen omistuksessa olevasta vanhasta Luotsituvasta itäpäädystä alakerran huoneisto vuokrattu Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys ry:n jäsenten käyttöön lintuhavaintoasematoiminnan käynnistämiseksi. Vuokrasopimus oli aluksi kaksivuotinen ja sitä jatketaan viisivuotiskausittain kerrallaan. Havainnointitoiminta asemalla on tarkasti vakioitua, koska yhdistyksen tehtävänä on koota sopimusaikana käyttökelpoista materiaalia luontoarvojen seurantaan ja tieteelliseen tutkimustyöhön. Asematoiminnan pääteemoina ovat muutonseuranta ja lepäilijälaskennat.

Västra Norrskärin vanha luotsitupa. Kuva: Jouni Kannonlahti.
Västra Norrskärin vanha luotsitupa. Kuva: Jouni Kannonlahti.

Alueella tulee liikkua Merenkurkun ulkosaariston hoito-ja käyttösuunnitelman luonnosehdotuksien mukaisesti. Metsähallitus ei voi antaa lupaa toimintaan, joka tahallisesti häiritsee rauhoitettuja eläinlajeja (Luonnonsuojelulaki § 39), ellei hakija etukäteen ole hankkinut poikkeuslupaa Elinkeino- , liikenne- ja ympäristökeskukselta.

Norrskärin lintuhavaintoasema ei ole virallinen lintuasema, joten lintuasemalupa ei täällä päde. Rengastus alueella on kuitenkin erityisissä tutkimustarkoituksissa mahdollista, edellyttäen että siitä on erikseen sovittu maanomistajan/metsästysoikeuden omistajan kanssa.  Rengastus edellyttää myös, että rengastaja on mukana yleisessä luvassa, joka annetaan kansallisella tasolla. Ilman ELY-keskuksen lupaa ei saa rengastaa rauhoitettuja lintuja.

MLY on myös sitoutunut siihen, että seuran jäsenet ja heidän vieraansa noudattavat Metsähallituksen antamia Norrskärin valtion alueiden käyttöä koskevia sääntöjä.

Varauskalenterin löydät täältä!

Norrskärin lintuhavaintoaseman toimintaohjeet

Säännöt ja toimintaohjeet ovat yhteiseksi hyväksi ja aseman tarkoituksen toteutumiseksi. Siksi niiden rikkomisesta voi yhdistyksen hallitus antaa seuraamuksia, jopa määräaikaisen porttikiellon asemalle.

1. Havainnointi

Tarkoitus

Norrskärin lintuhavaintoaseman tarkoitus on koota käyttökelpoista materiaalia tieteelliseen tutkimustyöhön niin Merenkurkun Lintutieteelliselle yhdistykselle itselleen kuin Metsähallituksenkin tarpeisiin. Tällöin aineiston keruu vuodesta toiseen mahdollisimman vertailukelpoisella tavalla on erittäin tärkeää.

Jokainen miehittäjänä on vastuussa siitä, että aseman tarkoitus toteutuu. Sivutuotteena saat itse hyviä havaintoja.

Havainnointiin liittyviä velvollisuuksia sinulla on koko vuoden ajan asemalomakkeen täyttö, sekä havaintojen tallennus Tiira-havaintotietokantaan. Jokaisen miehitysvuorokauden velvollisuuksiin kuuluvat aamuvakio ja vakioreitin laskenta. Näistä voidaan luopua vain poikeustapauksissa, kuten saareen tulo ja saaresta poistumispäivä, mikäli aika ei riitä vakioiden suorittamiseen.

Asemalomake

Asemalomake toimii iltahuudon apuvälineenä. Kun päivän tulokset on saatu kaikkien asemalla olevien miehittäjien kanssa paperille, niin ne tulee tallentaa Tiira-havaintotietokantaan.

Täytät asemalomakkeen asianmukaisesti joka ainoana miehityspäivänä (myös valoisaa aikaa sisältäneinä saapumis- ja lähtöpäivinä), vaikka keli olisikin ollut niin kehno, että ulos ei voinut mennä ja kiikaroinnin joutuisi suorittamaan ikkunasta.

Asemalomake on malliltaan hyvin yksinkertainen A4-kokoinen lomake (tai A3-kokoinen taitettu lomake): Norrskin asemalomake_A4 (tulosta kaksipuoleisena)

  1. Merkitse lomakkeeseen päivämäärä.
  2. Kirjaa säätiedot vähintään kerran päivässä, mutta mieluiten useamminkin.
  3. Kirjaa kaikkien kyseisenä päivänä asemaa miehittäneiden nimet niille varatuille riveille, sekä piirrä nimi-sarakkeen perässä oleviin kellonaikaruutuihin aikajanaa kunkin miehittäjän havainnointiin käyttämästä ajasta.
  4. Havaintotaulukossa on ensimmäisellä sarakkeella karsittu listaus lajinimien virallisista lyhenteistä systemaattisessa järjestyksessä. Mikäli havaitsemaasi lajia ei löydy tai olet tunnistanut jonkun linnun vain suvulleen, niin lisää ne taulukon lopussa oleville tyhjille riveille lisälajeina. Lajinimen perässä oleviin sarakkeisiin merkitset havaintosi seuraavasti: vakioiden ulkopuoliset muuttavat (m), vakioiden ulkopuoliset paikalliset (p), kiertelevät (k), aamuvakion aikana muuttaneet (av), vakioreitillä paikallisena olleet (vr), iltamuutolla havaitut (im) sekä pesivät (pe). Huom. Pesivät sarakkeessa yksikkö on pari, eli 1=2yks. Eli jos lapintiiroja on laskujesi mukaan pesivänä 100 yks, ja haluat kirjata sen pesivät sarakkeelle, niin merkitse 50. Älä käytä muita laskennallisia havaintokertoimia, koska niiden mahdollisen käytön arviointi jälkikäteen on erittäin hankalaa. Joko siis ilmoitat vain paikallisten lintujen määräksi kokonaismäärän, tai jaat sen kahdella ja merkitset parimääräksi. Lisätietoja sarakkeelle voit laittaa lisämerkintöjä mielenkiintoisista havainnoista.
  5. Laske päivän aikana havaitsemasi lajimäärä säätietojen alapuolella olevalle viivalle.

Aamuvakio

Aamuvakio on auringon nousua seuraavat kaksi tuntia, jolloin havainnoidaan lintujen muuttoa aktiivisesti majakan länsipuolella olevalla bunkkerilla. Aamuvakioon (Av) kirjataan kaikki muuttavat linnut. Aamuvakion saat kokonaan jättää laskematta vain sääolojen estäessä havainnoinnin. Merkittävistä havainnoista (esim. muuttavat hanhiparvet) kirjataan erikseen muuttosuunta ja kellonaika.

Västra Norrskär, staijauspaikka. Kuva: Jouni Kannonlahti.
Västra Norrskär, staijauspaikka. Kuva: Jouni Kannonlahti.

Muuttaviksi tulkitaan vähintään kilometrin laskeutumatta lentäneet linnut. Lintujen tulkinnassa on terveen järjen käyttö sallittu. Varmista, että samoja lintuja ei lasketa moneen kertaan. Muutonseuranta on varsinkin arktika-aikaan suositeltavaa aloittaa jo ennen auringonnousua. Samoin muutonseurannan jatkaminen kahden tunnin vakion jälkeen on hyvänä muuttopäivänä suositeltavaa.

Aamuvakion havainnointipiste on sama, kuin vakioreitin aloituspiste. Kirjaa siis aamuvakion aikana tai sen jälkeen laskemasi paikalliset linnut osaksi vakioreitin lukua.

Vakioreitti

Vakioreitin tarkoitus on laskea PAIKALLISET linnut. Se on kierrettävä joka päivä. Reitti lasketaan mieluummin aamu- kuin iltapäivällä. Vakioreitti muodostuu viidestä havainnointipisteestä, jotka kaikki on valittu siten, että niistä on hyvä näkyvyys eikä havainnointi häiritse kohtuuttomasti lintuja. Kaikki pisteet ovat sallitulla liikkumisalueella myös pesimäaikaan, jolloin liikkuminen saaressa on rajoitettua. Vakioreitin pisteet on esitetty oheisessa kartassa.

Västra Norrskär, tie nummen poikki. Kuva: Jouni Kannonlahti.
Västra Norrskär, tie nummen poikki. Kuva: Jouni Kannonlahti.

Vakioreitin voi jättää laskematta vain erittäin huonon sään estäessä sen laskemisen.

1.4.-31.7. on karttaan merkityillä alueilla rauhoitusaika, jolloin alueelle meno on kielletty. Tähän sääntöön ei ole poikkeuksia!

Tutustu oheiseen karttaan, jossa näkyy reitti ja sen laskenta-alue.

2. Jätteet

Saarella on Roska-Roopen keräyspiste, mutta lähtökohtana on tietenkin roskattoman retkeilyn periaate, eli jokainen kävijä jaksaa viedä takaisin sen minkä on saarelle tuonutkin.

3. Asemarakennuksen fasiliteetit:

7 sänkyä + 3 irtopatjaa, kaasujääkaappi, kaasuhella, puuliesi, pystymuuri, aurinkopaneelisysteemi kännyköiden yms. lataamiseen, pöytiä ja tuoleja.

4. Polttopuut

Hellan ja saunan polttopuuhuolto on jokaisen käyttäjän vastuulla. Puuvaja on aseman lounaispuolella puuceen yhteydessä. Polttopuut eivät sisälly vuokraan, vaan yhdistys joutuu hankkimaan tilalle polttopuita käyttämänsä mukaisesti. Käytäthän siis säästeliäästi ja mahdollisuuksien mukaan autat yhdistystä polttopuuvarannon täydentämisessä.

Aseman jäädessä tyhjilleen viimeinen lähtijä vastaa siitä, että sisälle jää kunnon sylillinen kuivia halkoja sekä sytykkeitä seuraaville aseman miehittäjille.

5. Naapurit

Sinä olet vastuussa tähänastisen hyvän naapurisovun säilymisestä. Tarvittaessa autat auliisti naapureitamme. Sattuneet erimielisyydet ja saarelaisten toivomukset ilmoitat asemanhoitajalle välittömästi.

6. Optiikan käyttö

Talojen ja ihmisten suuntaan kiikarointi tai kaukoputkitus on erittäin sopimatonta ja häiritsevää. Talojen ja ulkona työskentelevien saarelaisten suuntaan et saa käyttää optiikkaa, vaikka siellä näyttäisi olevan mikä siivekäs.

7. Liikkuminen

Rajoitusaikana 1.4.-31.7. vapaa liikkuminen on sallittua vain sataman ja majakan välisellä polulla ja rakennusten välittömässä läheisyydessä. Ks. alla olevat kartat.

Rajoitusalueella luvatta liikkuvia turisteja sinun tulee asiallisesti ja ystävällisesti neuvoa poistumaan alueelta. Hyvä on perustella, miksi kulkukielto on alueelle määrätty (pesimärauha). Mikäli he neuvosta huolimatta eivät poistu alueelta, raportoi asiasta asemanhoitajalle.

Mökkien pihoilla saat liikkua vain kun sinulla on asiaa asukkaille. Pidä siis riittävä etäisyys muihin asuttuihin rakennuksiin.

Päihtyneenä esiintyminen on kielletty!

Kartta alueen vyöhykkeistä (s 61 Hoito- ja käyttösuunnitelmassa)
Kartta alueen vyöhykkeistä (s 61 Hoito- ja käyttösuunnitelmassa)
Tarkempi kartta. Punainen= rajoitusvyöhyke 1.4-30.7. Liila= virkistysvyöhyke.
Tarkempi kartta. Punainen= rajoitusvyöhyke 1.4-30.7. Sininen= virkistysvyöhyke.

8. Rengastus

Norrskärin lintuhavaintoasema ei ole virallinen lintuasema, joten lintuasemalupa ei päde täällä. Rengastus alueella on kuitenkin erityisissä tutkimustarkoituksissa mahdollista, edellyttäen että siitä on erikseen sovittu maanomistajan/metsästysoikeuden omistajan kanssa.  Rengastus edellyttää myös, että rengastajalla on voimassaoleva rengastuslupa.

Asemalla ei ole renkaita, joten mahdollinen rengastus on vain rengastajien henkilökohtaisten lupien ja välineistön varassa.

9. Rikkinäiset paikat

Sinä olet vastuussa aseman tilojen ja esineiden normaalin varovaisesta käytöstä.

Jotain kuitenkin aina joskus menee rikki tai alkaa toimia huonosti. Sinä olet vastuussa sen kunnostamisesta. Jos taitosi tai asemalla olevat tarvikkeet eivät riitä korjaamiseen, ilmoita ongelma asemanhoitajalle mieluiten heti, mutta viimeistään mantereelle päästyäsi.

Mikäli jotakin hajoaa huolimattoman käytön tai ohjeiden laiminlyönnin takia, on vahingon aiheuttaja korvausvelvollinen

10. Sauna

Polttopuiden kulutuksen kurissapitämiseksi saunominen on rajoitettu kahteen kertaan viikossa. Polttopuuvarasto on nykyään vessan yhteydessä olevassa vajassa.

Saunan takana olevan kaivon vesi ei ole juomakelpoista, mutta käy hyvin saunavedeksi.

11. Siisteys

Sinä olet vastuussa lintuhavaintoaseman siisteydestä. Siivoathan huoneiston huolellisesti ennen pois lähtöäsi.

Ulkojalkineet riisut eteisessä.

Tupakointi sisällä on kielletty.

Saunan siivous on sinun vastuullasi.

12. Sähkö

Asemarakennuksessa ei ole verkkosähköjä, mutta seinässä oleva aurinkopaneeli on käyttökunnossa. Akun vieressä on invertteri joka muuttaa tasavirran tarvittaessa vaihtovirraksi. Käynnistyy invertterissä olevasta katkaisijasta. Voit siis käyttää kannykän lataamiseen joko autolaturia tai verkkovirtalaturia. Invertterin vieressä on johto, jossa on valkoinen katkaisija. Saat siitä keittiön led-valon päälle. Makuuhuoneessa on toinen led-valo, jonka katkaisija on makuuhuoneen oven takana ovenkarmilistan vieressä. Saunarakennukseen tulee sähköt majakan vieressä 24/7 hurisevasta generaattorista, joten ainakin kännykän lataaminen pitäisi tarvittaessa onnistua sielläkin.

13. Vesi

Saarella on käsipumpullinen kaivo sataman läheisyydessä laiturin suunnasta katsoen polun vasemmalla puolella, mutta veden laatua ei ole tutkittu. Sitä kuitenkin käytetään yleisesti juomavetenä. Juomavesi suositellaan tuomaan kaupungista. Saunan takana olevana kaivon vettä ei suositella juotavaksi.

14. Vessa

Tarpeet tehdään asemarakennuksen lounaispuolella olevaan puuceehen (avain on asemalla). Kuivakäymälän hoito on miehittäjien vastuulla, eli nyt sinun.

Huussissa pitää aina olla kuiviketta tarjolla. Kun sitä on vain säkillinen jäljellä, ilmoita asemanhoitajalle. Huussirakennuksessa vajan puolella pitäisi olla puruja lisää.

Mikäli huussin säiliö on täyttynyt, niin tyhjennä se takapuolella olevasta luukusta lapiolla viereiseen kompostilaatikkoon. Musta muovilapio pitäisi löytyä aseman eteisestä.

Asemanhoitaja antaa tarvittaessa lisäohjeita näiden sääntöjen soveltamisesta.

15. Varaustilanne ja yhteystiedot

Miehitysvaraukset sovitaan asemanhoitajan kanssa, joka antaa ohjeet avaimen noutopaikasta.  Aseman varaustilanteen näet varauskalenterista.  Asemanhoitajana toimii Jouni Kannonlahti puh. 0505240551 email. jka2799(a)gmail.com

16. Asemamaksu

Asemamaksu on 25 e/vuosi, joka maksetaan yhdistyksen tilille FI71 8146 9710 2111 85 (viestikenttään nimi, asemamaksu, vuosi) Tällä pyritään kattamaan tilojen vuokrasta, hankinnoista ja huoltokustannuksista vuosittain aiheutuvat kulut. Asemamaksun maksavat kaikki jotka yöpyvät asemalla tai tulevat saareen vain bongaustarkoituksella. Eli vaikka et olisikaan asemalla miehittäjänä, mutta kuulet jostain saarella havaitusta harvinaisuudesta ja tulet saareen vain nähdäksesi tuon linnun, niin olet velvollinen maksamaan asemamaksun. Tämä on yleinen käytäntö kaikilla Suomen lintuasemilla.

17. Kulkuyhteydet

Västra Norrskär sijaitsee likimain keskellä Merenkurkkua. Raippaluodon länsireunalla olevasta Klobbskatin kalasatamasta on matkaa saarelle noin 25 km suuntaan länsilounas (WSW). Jos saareen menee omatoimisesti omalla veneellä, niin on muistettava pari seikkaa: Ensinnäkin sää muuttuu päivän aikana useita kertoja. Jos toiseen suuntaan pääsee tyynessä kelissä niin paluumatka vaikka samanakin päivänä voi olla hyvinkin möykkyinen. Toiseksikin vaikka satama on luonteeltaa suojasatama, niin käytännössä siellä ei ole vapaita vieraspaikkoja lainkaan. Varauduthan siis hammasta purren kiltisti siirtämään veneesi toiseen paikkaan sivuun isompien kalastusalusten taikka valtion alusten tieltä.

Kyytipalveluja kalastajilta ja paikallisilta yrittäjiltä voi kysellä mm. seuraavilta:

Kalastaja Roland Stolpe 0505835214 (på svenska)

Muita kuljetuspalveluja tarjoavia yrittäjiä löydät täältä.

Norrskärin saarilla havaittujen lajien lista löytyy MLY:n lajit -sivulta

Kuvia Västra Norrskäriltä