Rengastus

Päivitetty 8.8.2017

Lintujen rengastaminen on lintujen tutkimisen kannalta tärkein kulmakivi. Kun lintu saa yksilöllisen ”henkilökortin” eli renkaan mukaansa, niin se kyetään tunnistamaan vielä vuosikymmentenkin kuluttua juuri tietyksi yksilöksi. Mitkään nykyaikaiset laitteet kuten geologgerit tai gps-paikantimet eivät kykene yhtä pitkiin seuranta-aikoihin, vaikka niillä kyetäänkin saamaan lyhyellä aikavälillä huomattavasti tarkempaa tietoa. Teknisten laitteiden ongelmana on kuitenkin hinta, mikä rajoittaa seurannan vain muutamaan yksilöön. Rengastuksen avulla tietoa voidaan saada tuhansista yksilöistä, jolloin saatu seurantatulos ei koske vain yhden linnun poikkeavaa käyttäytymistä.

Rengastuksen pääpainoalat ovat:

  • Poikasrengastus, jonka yhteydessä on toivottavaa saada rengastettua myös poikasten emot, jolloin koko lintuperhe voidaan identifioida.
  • Lintuasemarengastus, jossa kaikilla Suomen lintuasemilla rengastetaan muuttomatkalla olevia lintuja erilaisin pyyntimenetelmin.
  • Erilaiset seurantaprojektit, joihin lukeutuvat tällä hetkellä mm. sisämaan seurantapyynti eli SSP, ja ruokintavakiopyynti eli RUOVAK. Myös muita teemoja on tarjolla, kuten talvilinnut, marjalinnut, rautiaisprojekti, jne.

 

Varpuspöllö (Glaucidium passerinum) kolmikko rengastettavana.

 

Perinteisessä metallirenkaassa on kuitenkin se heikko puoli, että numerosarjan varma lukeminen edellyttää yleensä linnun saamista kiinni. Hyvin usein näkee maastossa mm. erilaisilla lintujen levähdysalueilla renkaallisia lintuja, joita ei kuitenkaan onnistuta lukemaan pitkän havaintoetäisyyden vuoksi. Tähän on pyritty saamaan apua erilaisissa erillisprojekteissa käytettävistä lukurenkaista. Lukurenkaiden käyttö edellyttää kuitenkin aina rengastustoimiston suostumusta ja renkaissa käytettävän koodauksen varmistusta, ettei sama koodaus ole käytössä jo jossain muussa maassa samalla lajilla. Merenkurkun alueella lukurenkaita käytetään nykyään ainakin variksilla, harmaalokeilla, selkälokeilla, kalalokeilla, naurulokeilla ja meriharakoilla. Kurjilla käytetään useimmin värirengasyhdistelmiä, jolloin molempiin jalkoihin tulee kolme värirengasta, joiden värijärjestyksen perusteella voidaan yksilö kyetä tunnistamaan. Periaatteessa lukurenkaita voi kuitenkin olla millä tahansa lajilla, joten kannattaa olla tarkkana.

Merenkurkun ulkosaaristossa rengastettu variksen poikanen. Kuva: Jouni Kannonlahti
Merenkurkun ulkosaaristossa rengastettu variksen poikanen, jolla myös lukurengas toisessa jalassaan. Kuva: Jouni Kannonlahti

 

Rengaslöydöt

Mikäli löydät kuolleen linnun, jolla on rengas jalassaan tai näet elävän linnun, jolla olevan renkaan kykenet lukemaan vaikkapa kaukoputkella, niin ilmoita havaintosi rengastustoimistoon tästä.

 

Tanskassa rengastettu metsähanhi Vaasassa keväällä 2017 Kuva: Heikki Vainio
Tanskassa 2015 rengastettu metsähanhi havaittiin Vaasassa keväällä 2017. Kuva: Heikki Vainio

 

Hanhien ja joutsenten kaularengashavainnot saattaa joutua tallentamaan mahdollisesti tänne. Hiukan vaikeaselkoinen, mutta toimiva. Rengastus ja havaintotiedot saa heti. Sivusto vaatii kuitenkin rekisteröitymisen.

 

Miten minusta voisi tulla rengastaja?

Kts. ehdot Eläinmuseon sivuilta ja tartu tuumasta toimeen! Kaikkein tärkein asia mitä tulevalta rengastajalta vaaditaan on Suomessa säännöllisesti tavattavien lintujen lajintuntemus. Sen kun osaa, niin kaiken muun oppii nopeasti kokeneen rengastajan seurassa suoritettavan harjoittelun aikana.

Rengastustoimiston nettisivuilta löytyy monenlaista tietoa rengastuksesta ja erilaisista rengastusprojekteista.

 

Linkkejä Rengastajille:

Lintuvaara

LUOMUS/Lintujen rengastus

Euroopan luku-/värirengastusprojektit

Lukurengastettuja hanhia ja joutsenia

________________________________________________________________________________

 

Erilaisiin hankkeisiin kaivataan näytteitä:

Metsähanhitutkimus

Lintujen ulkoloishanke