Klobbskat (retkikohde)

Kohteen kuvaus: Klobbskat on Raippaluodon luoteisin niemenkärki, joka on toiminut pitkään yhtenä Merenkurkun perinteisimmistä lintujen muutonseurantapaikoista. Pääosin karua kivikkonummea olevan niemen edustalla on muutamia puuttomia pikku luotoja ja vieressä on myös kalasatama. Niemessä on nykyisin yksityisen yrittäjän ylläpitämä tilausravintola Kalle´s Inn. Meri jäätyy Klobbskatissa tavallisimmin joulu-tammikuussa ja vapautuu jäistä usein vasta vapun tienoilla. Sataman itäreunassa kahvilan takana on 0,7 km mittainen luontopolku Kikanbergetille. Cafe Kompassin viereen on kesällä 2019 rakennettu uusi lintutorni. Ei aivan yhtä tukeva, kuin Svedjehamnissa, mutta hienot näkymät on täältäkin. Ehkä muuton havainnointiaktiivisuus lähtee Klobbskatissakin vielä tämän uuden tornin myötä uuteen nousuun. Ainakin pikkulintumuutto menee hienosti tornin yli, vaikka merilintujen muutto meneekin hiukan etäältä. Autolla pääsee aivan tornin juurelle.

Ajo-ohjeet: Aja Vaasasta ensin Alskatintietä (724) Raippaluotoon noin 20 km, jonka jälkeen käänny vasemmalle Vallgrundin suuntaan tielle 7242. Aja noin 7,1 km ja käänny oikealle Klobbskatin suuntaan tielle 7245. Ajettuasi tätä tietä 16,3 km tulet jyrkkään mutkaan, jonka kohdassa kääntyy tie vasemmalle (Klobbskatvägen). Ajattuasi sitä noin 1,9 km tulet Klobbskatin kalasatamaan. Satamassa on runsaasti parkkitilaa. Lintutorni on tien varressa juuri ennen satama-aluetta.

Palvelut:  Kalle´s Inn, Kompass-kafe, veneenlaskupaikka, luontopolku.

Paras aika retkeillä: Huhtikuu-kesäkuun alku ja syys-lokakuu

Pesimälajisto: Klobbskatin ympäristössä noin viiden kilometrin säteellä pesii noin 110 eri lintulajia. Suuri lajimäärä selittyy monimuotoisella ympäristöllä, sillä verrattain pieneltä alueelta löytyy mm. karua ulkosaaristoa, rehevää sisäsaaristoa, avointa kanervanummea, pieniä soita ja lampareita sekä lehtimetsiä, havumetsiä ja sekametsiä. Klobbskatin niemenkärjen pesimälajistoon kuuluvat mm. västäräkki, kivitasku ja niittykirvinen. Lähimmillä luodoilla pesii lokkien ja tiirojen lisäksi ainakin riskilöitä, luotokirvisiä, karikukkoja ja merikihuja. Pesimälajistosta tarkempaa tietoa Suomen kolmannesta lintuatlaksesta.

Muuton aikainen lajisto: Lajikirjo on erittäin runsas ja monipuolinen. Suurinta roolia näyttelevät kuitenkin vesilinnut ja varpuslinnut. Vesilinnuista etenkin kuikka, kaakkuri, mustalintu ja pilkkasiipi näyttelevät suurinta roolia. Varpuslinnuista etenkin räkättirastaita, kulorastaita, peippoja, järripeippoja ja niittykirvisiä nähdään kevätmuuton aikaan runsaasti.

Huhtikuun loppu on piekanojen päämuuttoaikaa. Niiden muuttoreitti kulkee tiiviisti Raippaluodon yli kaakosta luoteeseen, jolloin ne suuntaavat kulkunsa suurimmaksi osaksi Klobbskatin itäpuolitse kohti Valassaaria ja sieltä edelleen horisontissa häämöttävän Ruotsin puolelle. Parhaina päivinä voi nähdään jopa satoja yksilöitä. Klobbskat on myös yksi varmimpia paikkoja nähdä sepelrastaita kevätmuutolla huhtikuun loppupuolella. Vesilintujen muutto etenee pitkälti jäiden sulamisen määräämässä tahdissa, jolloin ensimmäisenä rynnistävät mm. haahkat. ja perässä tulevat kaikki loput.

Toukokuussa tapahtuvan arktisille alueille matkaavien vesilintujen, kihujen, kahlaajien ja erityisesti kuikkalintujen muutonseurantaan Klobbskat on varsin otollinen. Kuikkalintuja voi parhaina päivinä muuttaa jopa tuhansia ja joukosta on monesti löydetty myös jääkuikkia. Vaikka kirjavin muutto eteneekin yleensä aamun varhaisina tunteina ja iltapäivää kohti muutto tuntuu hiipuvan aivan olemattomiin, voi ilta tuoda kuitenkin mukavan yllätyksen. Arktikalle eli arktisille alueille pesimään matkaavien lintujen muutolle on nimittäin tyypillistä voimakas iltamuutto, joka alkaa noin ilta kuuden maissa ja jatkuu massiivisena iltamyöhään. Tuolloin suurinta roolia näyttelevät tuhannet mustalinnut ja pilkkasiivet, joiden lomassa lentää mm. lukuisia härkälintuja, merikihuja ja suosirrejä.

Koska Klobbskat on varsin altis tuulille, pääsee varpuslintujen osalta hyviin muuttosummiin lähinnä vain pohjoistuulilla ja aivan tyyninä aamuina. Erityispiirteenä on, että pikkulintujen päämuuttosuunta on sekä keväällä, että syksyllä pohjois-koillinen. Joinain syksyinä kun esimerkiksi hömö- tai kuusitiaiset lähtevät suurina parvina vaeltamaan, voi Klobbskatissa päästä näkemään jopa tuhansien yksilöiden suuruisia yksilömääriä.

Satamassa alkutalvella pyörivien yleisten lokkilajien joukosta on toisinaan löydetty isolokkeja ja pikkukajavia.

 Sijainti kartalla.

Näkymää tornista Klobbskatin niemelle. Kuva: Jouni Kannonlahti
Näkymää tornista Klobbskatin niemelle. Kuva: Jouni Kannonlahti

 

Klobbskatin uusi näkötorni. Kuva: Jouni Kannonlahti
Klobbskatin uusi näkötorni. Kuva: Jouni Kannonlahti