Kevät liikkeelle, kiikarit taivaalle
Pohjanmaa heräsi rallipäivään sellaisessa aurinkoisessa kevätsäässä, että melkein teki mieli epäillä jonkun tilanneen sen etukäteen (Lue: rallivastaava). Tuuli pysytteli kiltisti taka-alalla ja aurinko asemoitui etualalle. Jos jotain negatiivista täytyy hakemalla hakea, pakkasyö oli jäädyttänyt vesistöjä ja osa vesilinnuista oli joutunut lähtemään evakkoon.
Yhdistyksemme ekoralli lähti liikkeelle rehdillä ajatuksella: mahdollisimman monta lintulajia, mutta ilman moottorien murahduksia. Joukkueen sai muodostaa itsenäisesti tai koota porukkaa ympärille. Tällä kertaa lajimäärää ei kasvatettu lainkaan polttoaineella vaan pohjelihaksilla, hengästymisellä ja toisinaan varsin ripeällä niskan kääntelyllä.
Askelia vai polkaisuja?
Kulkutavalla oli oma pieni dramaturginen roolinsa. Kävelijät etenivät luonnon rytmissä rauhallisesti, samalla puut ja pensaikot perinpohjaisesti katseella haravoiden. Pyöräilijöillä taas oli aivan oma supervoimansa: yhtäkkiä samaan päivään mahtui monta rantaa, peltoa, metsänreunaa ja kirkon ympäristöä. Pyörällä ehti moneen paikkaan ja lajit tuntuivat karttuvan samaa tahtia kuin kilometrit. Pyöräilijät ja kävelijät voidaankin ajatella olevan ikään kuin eri sarjoissa. Ekorallia voikin harrastaa monin eri tavoin, siihen voi myös osallistua vaikkapa omalta pihalta muuttoa seuraten.
Jokainen uusi laji tuntui pieneltä voitolta. Vaikka päivän aikana lajeja laskettiin tarkasti ja omaa listaa vilkuiltiin välillä ehkä vähän kilpailuhenkisestikin, tämän rallin tärkein saalis ei lopulta ollut tulostaulukossa. Tärkeintä oli liikkuminen, keväästä nauttiminen ja se ilo, jonka vuoden ensimmäinen punarinta, niittykirvinen tai kurjen huuto tuo mukanaan.
Onnea, ajoitusta ja oikeita reittejä
Tuloksellisesti päivä oli varsin onnistunut. Kokonaislajimäärä nousi komeaan 86 lajiin, mikä kertoo sekä kevätmuuton hyvästä vaiheesta että osallistujien tarkasta havainnointityöstä. Joukkueiden tulosten välillä oli luonnollisesti vaihtelua, johon vaikutti paitsi lintuonni myös kulkutapa ja reittivalinnat.
Toki kääntöpuolena ralleissa on hutilajit tai liian myöhään näyttäytyvät yksilöt. Lekarslotissa kisannut joukkue saa kunniamaininnan meriharakasta, joka piilotteli sitkeästi porkkananokkaa kiven takana siihen saakka, että ralli ehdittiin armottomasti huutaa päättyneeksi.
Kärkisijat muodostuivat seuraavasti:
- Tero Piikkilä: 69 lajia
- Olli Autio: 61 lajia
- Kari Venho: 55 lajia
Päivän lajikohokohdat
Päivän lajilistasta piirtyi esiin sekä kevätrallin luotettavat peruslajit että muutama erityisen ilahduttava yllätysnimi. Useat lajit sen sijaan löytyivät lähes jokaisen joukkueen listalta. Tällaisia päivän likipitäen ”varmoja kortteja” olivat esimerkiksi sepelkyyhky, peippo, mustarastas, sinitiainen, telkkä, sinisorsa, töyhtöhyyppä, kiuru ja kurki. Ne muodostivat päivän lajimäärän vankan rungon ja tarjosivat mukavasti onnistumisen tunteita heti aamusta lähtien.
Päivän erityisiksi kohokohdiksi nousi myös joukko harvinaisempia tai muuten kiinnostavia lajeja. Tällaiset havainnot ovat juuri niitä, jotka saavat pysähtymään hetkeksi, katsomaan kiikarilla vielä kuudennen kerran ja toteamaan, että nyt paukahti päivän todellinen bonussektori.
Jotkut lajit näyttäytyivät vain yhdelle joukkueelle, niitä oli ekorallissa yhteensä 17. Eniten näitä ässälajeja löysivät Raimo & Sari Herronen (4) ja he tekivät sen jalkakyydillä.
Ässälajit:
Raimo & Sari Herronen: pyy, sinisuohaukka, metsäviklo ja harmaapäätikka
Olli Autio: punasotka, , uuttukyyhky ja kulorastas
Marko Vainionpää & Aila Jokiniemi: riekko, maakotka ja pyrstötiainen
Tero Piikkilä: luhtakana, laulurastas ja västäräkki
Jouni Kannonlahti: hiirihaukka ja varpushaukka
Pentti Kananoja & Pirkko Kivikangas: turkinkyyhky
–
Voiteluöljyä ja voittolajeja
Oman kierrokseni lajimääräksi kertyi 69, mikä osoittautui päivän korkeimmaksi tulokseksi. Kaikki lajit olivat hyvin havainnoitavissa. Mukana oli varmasti myös ripaus hyvää onnea, sillä useampi laji osui juuri oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Nokikanasta meinasi tulla hylsy, mutta haukia väijynyt herrasmies osasi kertoa missä ”kummallinen musta lintu, erikoinen nokka” piilottelee.
Päivän onnistumiseen saattoi vaikuttaa myös se, että pyörä sai edellisenä päivänä perusteellisen huollon. On vaikea sanoa, paljonko voiteluöljy vaikutti lajimäärään, mutta ainakin pyörä tuntui kulkevan siihen malliin, että välillä epäilin sen bongaavan lintuja puolestani.
Kiitos kaikille osallistujille hienosta rallipäivästä! Erityiskiitos niille linnuille, jotka suvaitsivat näyttäytyä ajoissa, sekä pienet moitteet meriharakalle, joka raahusti paikalle vasta loppuvihellyksen jälkeen.
Linkki: Tulostaulukko (tiedosto on turvallinen)
T: Rallivastaava