Norrskärin saaristo

 

Yleiskuvaus:
Norrskärin saariryhmä koostuu Östra ja Västra Norrskärin pääsaarista sekä useista pienemmistä saarista ja luodoista. Västra Norrskär on Norrskärin saariryhmän toiseksi suurin saari. Saarella on vuonna 1846 tiilistä ja kivistä rakennettu 21 metriä korkea majakka. Majakka on automatisoitu vuonna 1987 ja se on nykyisin yksi Suomen valovoimaisimmista majakoista. Saarella on toiminut luotsiasema vuosina 1921–1970. Saari on ympäristöltään varsin monipuolinen. Se on enimmäkseen avointa varvikkokangasta, jonka alla kumpuilevat monenlaiset sora-, kivi- ja kalliomuodostelmat. Puustoa on vain pari pienialaista lepikkoa saaren rannoilla. Pienessä lampareessa uiskentelee kesäisin vesilintu- ja lokkipoikueita. Rannoille huuhtoutuneiden levien ansiosta rantaniityt ovat saaneet ravinteikkaan kasvualustan. Suurin osa Norrskärin saariryhmän rakennuksista on sijoitettu juuri Västra Norrskärin itärannalle sekä majakan läheisyyteen. Osa rakennuksista on nykyisin valtion omistuksessa, mutta loput ovat yksityisiä mökkejä ja kalamajoja. Västra Norrskärillä on tavattu pesivänä ainakin 50 eri lintulajia, ollen pääsääntöisesti tyypillistä ulkosaariston pesimälajistoa, kuten lapintiiroja, kalalokkeja, harmaalokkeja, riskilöitä, merikihuja, karikukkoja, tukkasotkia, haahkoja, sekä luoto- ja niittykirvisiä, jne. Erikoisimpina pesimälajeina mainittakoon ristisorsa ja törmäpääsky. Hyvinä myyrävuosina saarella pesii myös petolintuja kuten suopöllö ja tuulihaukka. Östra Norrskärillä puolestaan pesii noin 60 lajia. Majakkasaarta hieman idempänä on Östra Norrskär, joka on Norrskärin saariryhmän suurin saari. Sen enimmäkseen avoimen varvikkokankaan alla kumpuilevat monenlaiset sora-, kivi- ja kalliomuodostelmat. Rannoille huuhtoutuneiden levien ansiosta rantaniityt ovat saaneet ravinteikkaan kasvualustan. Lähinnä saaren pohjoisrannalle sijoittuva erittäin rehevä rantaniitty ja sen lomaan jäävät lampareet ovat erityisesti kahlaajalintujen suosimia levähdyspaikkoja. Saaren etelärannalla kasvaa tiheä kitukasvuinen metsikkö, jonka kätköistä on vuosien saatossa löydetty monia harvinaisia lintulajeja. Saarella on vain muutama vanha yksityinen kalakämppä ja rannat ovat kauttaaltaan varsin matalia, mikä vaikeuttaa oleellisesti rantautumista. Saaren itäkärjessä on vilkkumajakka. Norrskärin saariryhmän alueella on vuosien saatossa havaittu ainakin 265 eri lintulajia! Alueelle kertyy muuttoaikoina huomattavia määriä lintuja, etenkin lokkeja, kahlaajia ja sorsalintuja, mutta siitä huolimatta näkyvän massamuuton näkeminen tällä alueella on harvinaista. Tämä johtuu siitä, että Merenkurkun poikki kulkeva muuttoreitti kulkee osapuilleen Vaasa-Uumaja suuntaisesti Raippaluodon yli, kun taas Pohjanlahden suuntaisesti kulkeva muuttoreitti seurailee rannikkoa. Näin ollen Norrskärin saariryhmä jää hieman sivuun selkeimmiltä muuttoreiteiltä. Norrskär on kuitenkin yksi Suomen legendaarisimmista paikoista harvinaisten lintulajien löytymisen suhteen.

Kriteerit:

Laji Kriteeri Vahvistusvuosi Lisätietoja
ristisorsa – Pesivät MK2 2016 Raja-arvo 4 paria vähintään kahtena vuonna kyseisellä kaudella vuoden 2000 jälkeen.
haapana – Syksy MK3 2016 Raja-arvo 100 vähintään kahtena vuonna kyseisellä kaudella vuoden 2000 jälkeen.
lapasotka – Pesivät MK2 2016 Raja-arvo 5 paria vähintään kahtena vuonna kyseisellä kaudella vuoden 2000 jälkeen.
haahka – Kevät MK3 2016 Raja-arvo 300 vähintään kahtena vuonna kyseisellä kaudella vuoden 2000 jälkeen.
haahka – Syksy MK3 2016 Raja-arvo 300 vähintään kahtena vuonna kyseisellä kaudella vuoden 2000 jälkeen.
alli – Syksy MK3 2016 Raja-arvo 1000 vähintään kahtena vuonna kyseisellä kaudella vuoden 2000 jälkeen.
mustalintu – Kevät MK3 2016 Raja-arvo 1000 vähintään kahtena vuonna kyseisellä kaudella vuoden 2000 jälkeen.
telkkä – Syksy MK3 2016 Raja-arvo 2000 vähintään kahtena vuonna kyseisellä kaudella vuoden 2000 jälkeen.
isokoskelo – Syksy MK3 2016 Raja-arvo 500 vähintään kahtena vuonna kyseisellä kaudella vuoden 2000 jälkeen.
karikukko – Pesivät MK2 2016 Raja-arvo 8 paria vähintään kahtena vuonna kyseisellä kaudella vuoden 2000 jälkeen.
suosirri – Syksy MK3 2016 Raja-arvo 150 vähintään kahtena vuonna kyseisellä kaudella vuoden 2000 jälkeen.
merikihu – Pesivät MK2 2016 Raja-arvo 10 paria vähintään kahtena vuonna kyseisellä kaudella vuoden 2000 jälkeen.
riskilä – Pesivät MK2 2016 Raja-arvo 250 paria vähintään kahtena vuonna kyseisellä kaudella vuoden 2000 jälkeen.

Norrskärin maisemaa veneestä kuvattuna. Kuva: Jouni Kannonlahti
Norrskärin maisemaa veneestä kuvattuna. Kuva: Jouni Kannonlahti